Välilevyn pullistuma sattuu monelle ihmiselle. Se on hoidettava hyvin, etteivät vaivat pahene. Leikkaus ei ole aina välttämätöntä.
Monet ihmiset altistuvat elämänsä aikana välilevyn pullistumalle. Ilman oikea-aikaista hoitoa se voi aiheuttaa vakavia vaivoja ja huomattavaa elämänlaadun heikkenemistä. Hyviä uutisia on kuitenkin myös: jos ongelma havaitaan varhaisessa vaiheessa, sitä voidaan hoitaa onnistuneesti, ja on harhaluulo, että vain leikkauksesta voi olla apua.
Miten välilevyn pullistuma syntyy?
Selkärankamme koostuu nikamista, joiden välissä on välilevyjä. Ne ovat luonnollisia iskunvaimentimia, joiden sisällä ytimessä on hyytelömäistä ainetta. Kevyemmissä tapauksissa levy vain taipuu, mutta eri syistä se voi myös repeytyä ja ydinmassa vuotaa. Siinä tilanteessa ihminen kokee terävää kipua. Ajan myötä kipu voi pienentyä tai hävitä kokonaan, mutta se voi myös säteillä jalkaan. Tällöin puristunut välilevy painaa hermojuuria. Tässä tilanteessa on viimeistään mentävä lääkäriin, vaikka sitä olisi vältellyt vielä kivun oltua pelkästään selässä. Jos lääkärikäyntiä lykätään ja toivotaan, että kipu loppuu, hermojuuret voivat puristua niin paljon, että hermo tuhoutuu ja sen seurauksena henkilö ei enää pysty hallitsemaan jalan liikkeitä.
Lääkäri kuuntelee potilasta ja määrää tarvittavat tutkimukset diagnoosin saamiseksi. Tarkin tapa siihen on magneettikuvaus.
Mitkä ovat välilevyn pullistuman syyt?
Tämä on ensimmäisiä kysymyksiä, kun henkilö saa tietää diagnoosista.
Syitä on erilaisia:
- raskas fyysinen työ tai vain yksittäinen epäonninen raskaan kuorman nosto,
- ylipaino,
- urheilu- tai muu vamma,
- liiallinen fyysinen aktiivisuus,
- huonosti kehittyneet ryhtilihakset,
- perimä.
Hoidon mahdollisuudet
Lääketieteen kehityttyä on väärä harhaluulo, että välilevyn pullistuman ainoa mahdollinen hoito on leikkaus. Päinvastoin — nykyisin lääkärit kokeilevat ensin käytettävissä olevia konservatiivisia hoitokeinoja ja vasta jos ne eivät saavuta odotettua tulosta pidemmässä ajassa ja potilaan tila ei parane, leikkausta on harkittava. Konservatiivinen hoito onnistuu erityisen hyvin tapauksissa, joissa pullistuma on hyvin pieni eikä hermojuuri ole puristuksessa. On siis mahdollisuus välttää leikkaus, mikäli potilas on valmis yhteistyöhön.
Kun kaikki tarvittavat tutkimukset on suoritettu ja vammasta on saatu selkeä kuva, lääkärin on valittava hoitomenetelmä, joka soveltuu parhaiten kullekin potilaalle. Useimmiten erilaisia hoitomuotoja yhdistetään: lääkehoito, lääketieteellinen voimistelu, fysioterapia, (myös vedessä), sekä epiduraalipuudutus.
Jos tilannetta ei kuitenkaan voida parantaa, leikkaustarvetta arvioidaan. Nykyään toimenpide suoritetaan hyvin pienellä viillolla selkään, mikä vapauttaa hermoon kohdistuvaa painetta, mutta säilyttää välilevyn jousto-ominaisuudet jatkossakin. Useimmiten potilas voi mennä kotiin seuraavana päivänä, tietenkin tarkkaillen määrättyä toipumisohjelmaa ja välttäen kaikenlaisia komplikaatioita.
Tukivyöt ennalta ehkäisevänä että hoidonaikaisena apuna
Tukivöillä on tärkeä rooli välilevyn pullistuman hoidossa sekä konservatiivisin menetelmin että valmistauduttaessa leikkaukseen ja leikkauksen jälkeen. Vyöt tukevat selkärangan, vähentävät selkälihaksen kuormitusta ja siitä johtuvaa kipua, lieventävät liikkeitä ja parantavat potilaan oloa. Lääkärin on suositeltavaa ehdottaa oikeata vyötä tiettyä paranemisvaihetta varten. On myös otettava huomioon, että välilevyn pullistuma voi ilmetä uudelleen, minkä vuoksi sen jo kokeneita ihmisiä suositellaan käyttämään tukivöitä tulevassa elämässään lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden ja vastaavien tilanteiden aikana. Varotoimenpiteenä niitä tulisi käyttää myös urheilussa välilevyn pullistuman välttämiseksi.
Ronnie Georgen kuva Unsplashista